Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

 

Torronsuo

 

 

Torronsuon synty

 

Torronsuo syntyi Tammelan ylängön lounaisosan pitkänomaiseen Yoldiameren savipohjaiseen lahteen meren vetäydyttyä alueelta nopean maankohoamisen seurauksena. Noin 8500 vuotta sitten tällä alueella oli laaja järvi, jonka matalimmat osat, mm. Torronsuo, alkoivat kasvaa umpeen. Radiohiiliajoituksen mukaan vanhin turve alkoi kerrostua 10 480 vuotta sitten. Tämä antaa turpeen keskimääräiseksi kerrostumisnopeudeksi pitemmällä aikavälillä 1,1 mm vuodessa. Nykyään rahkasammal kasvaa 1-2 cm vuodessa, josta muodostuu turvetta noin 0,5-3 mm vuodessa.

 

Torronsuon luonto

Torronsuon kansallispuisto on nykyisellään lähes kokonaan suota. Suon keskellä on lukuisia pieniä, mäntyä kasvavia metsäsaarekkeita. Torronsuota reunustavat metsät, harjut, kalliojyrkänteet ja näköalakalliot, joilta aukeaa laajat näkymät suon eri osiin. Torronsuon kansallispuiston suoalueet ovat säilyneet lähes luonnontilaisena huolimatta sijainnistaan keskellä Etelä-Suomea.

 

 

 

Vuosituhansien aikana kertynyt ja kasvanut turvekerros on Torronsuossa paksuimmillaan yli 10 metriä. Toistakymmentä kilometriä pitkä suoalue muodostuu useista toisiinsa liittyvistä ns. koho- eli keidassoista.

 

Keidassoiden karut keskustat kohoavat useita metrejä korkeammalle kuin ohutturpeisemmat, rehevämmät, märät ja korpiset laiteet. Paksuturpeiset rahkakeskustat kasvavat harvakseltaan mäntyä ja muodostuvat kuivempien kermien ja kosteampien kuljujen sekä avovesipintaisten allikoiden sokkelosta.

 

 

Hiihto

 

Hyvinä lumitalvina Torronsuolla on parhaimmillaan 45 km perinteisen hiihtotyylin retkilatuja. Latujen ylläpidosta vastaa Torro-seura 1.1.–30.3., ja huolto painottuu viikonloppuihin. Voit valita esim. Kiljamo-Kallio-reitin (5 km), Katavasaari-Riihivalkama-Kallio-reitin (13 km) tai tasaisen Kiljamo-Katavasaari-Kiljamo-reitin (15 km), jonka varrella on tulentekopaikka.

 

Pääset hiihtoretkelle esimerkiksi kansallispuiston pysäköintialueelta Kiljamosta tai Hakalan tilalta, joka sijaitsee Somerontien varressa. Latukartan saat Hämeen luontokeskuksesta tai Torron kylän verkkosivuilta. Voit nauttia Torronsuon talvisesta luonnosta myös avaamalla omat latusi puistoon.

 

 

Patikointi

 

Torronsuon tasaisessa maastossa on useita merkittyjä reittejä (1,5–10 km). Kierros Kiljamon ympäri (1,5 km) on osittain pitkostettu. Rengasreitin varrella näet Torronsuon avointa keskiosaa, mäntyä kasvavia rämeitä ja suosaarekkeiden monipuolista luontoa.

 

Kiljamon tulentekopaikan vierestä lähtee reitti (noin 3 km), joka kulkee Torronsuon yli Härksaaren vanhalle louhokselle. Matkaa voi jatkaa kartan kanssa tekemällä lenkin Torron kylän kautta (10 km). Torronsuon reitit kuuluvat Hämeen järviylängön Ilvesreitistöön(www.hameenvirkistysalueyhdistys.fi).

 

 

 

Lintujen tarkkailu

 

Pakkaa reppuun kiikarit ja lintukirja ja tule Torronsuolle katsomaan lintujen kevät- tai syysmuuttoa. Kurjet kerääntyvät suurina parvina puiston ympäristöön ruokailemaan ja saapuvat iltaisin suolle yöpymään. Monet muutkin lajit levähtävät Torronsuolla muuttomatkallaan. Lintujen matkaa ja elämää pääset tarkkailemaan Kiljamon luontotornista tai Idänpäänkalliolta, suon eteläpuolelta. Katsotuoreimmat lintuhavainnot(www.tiira.fi).

 

Kiljamon tulentekopaikan vierestä lähtee reitti (noin 3 km), joka kulkee Torronsuon yli Härksaaren vanhalle louhokselle. Matkaa voi jatkaa kartan kanssa tekemällä lenkin Torron kylän kautta (10 km). Torronsuon reitit kuuluvat Hämeen järviylängön Ilvesreitistöön(www.hameenvirkistysalueyhdistys.fi).

 

 

Muut aktiviteetit

 

  • Geokätköily: Geokätköjä etsiessäsi saatat löytää myös luonnon omia aarteita
  • Lumikenkäily: Vuokraa lumikengät luontokeskukselta tai paikallisilta yrittäjiltä ja lähde talviselle retkelle
  • Luontokeskus: Hämeen luontokeskus Tammelassa tarjoaa tietoa kansallispuistosta, sen retkeilymahdollisuuksista sekä Hämeen järviylängöstä. Kurjen huuto -näyttelyssä tutustut Torronsuohon ja eteläsuomalaiseen suoluontoon
  • Marjastus: Suoalueilta löydät juolukoita, lakkoja ja karpaloita, metsäisiltä alueilta mustikoita
  • Nähtävyydet ja näköalat: Etelä-Suomen suurin keidassuo, sen karu luonto ja muuttomatkallaan levähtävät kurjet ovat nähtävyys itsessään. Kiljamon luontotornista tai Idänpäänkalliolta pääset ihailemaan avaraa suonäköalaa
  • Oppimaan luontoon: Hämeen luontokeskus tarjoaa luonto-opastusta ja luonto-ohjelmia varhaiskasvatus- ja koululaisryhmille
  • Ryhmäopastukset: Torronsuon yhteistyöyritykset tarjoavat opastettuja retkiä
  • Perhoset: Etelä-Suomen erikoisimmat lajit

 

 

http://www.luontoon.fi/torronsuo